keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Jotain reikäistä

Inspis iski! Nimittäin reikäneuleinspis. Kotoa löytyi satavanhaa luonnonvalkoista mohairlankaa ja ainut ohje minkä äkkiä bongasin oli Novitan syyslehdestä 2007. Niimpä puikot suihkimaan ja kolmiohuivia tekemään. Hyvään saumaan kyllä sattuikin, sillä kirppariltani löytämäni harmaa villakangastakki kuin huusi valkoista huivia kaverikseen. Kivahan tätä oli värkätä ja siitäpä innostus iski että pitäisi Vilman Sagittariahuivi kokeilla tehdä... nimenomaan kokeilla!! Langat sagittariaan olisi jo valmiina mutta puikoilla kilisee tällä hetkellä joulupukin kontin täytettä joten saa nähdä meneekö aloitus loppuvuoteen...

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Unholaan joutunut koirahaalari

Koirahaalari on unohtunut esitellä blogissani! Tein sen raskaana ollessani ja viime talvena puku oli kovalla käytöllä mutta pieneksi se on jo jäänyt tulevaa talvea ajatellen. Muistan äitini tehneen joskus kauan sitten pikkuveljelleni vastaavan haalarin ja kun ei kotoa ohjetta löytynyt niin googletin summassa koirahaalarin nimellä ja onnistuinkin haalarin ohjeen bongaamaan! Muuttelin kuvioohjetta hiukan omanlaisekseni ja tyytyväinen olen ollut lopputulokseen niin ulkonäöllisesti kuin käytännöllisestikin. Pitäisköhän tulevaksi talveksi tehdä vastaava astetta isompana :)





Tällä hetkellä työnalla on jos millaista projektia ja hirmuinen käsityöinnostus ei ainakaan laantunut Oulun kädentaito messujen myötä. Ideoita olisi kun vain ehtisi toteuttamaan. Nooh, hyvällä mallilla tässä hommat on kun joulupukin konttiin ensimmäiset paketit ovat jo valmistuneet. Niistä kuvat siis vasta joulun jälkeen, joten malttakaa sinne saakka! :)

Kantoreppu siskolle

Sisko on jonkin aikaa mietiskellyt kantoreppua ja mä päätin "ristiäislahjaksi" pienen pojan kunniaksi tekaista kantorepun. Omasta Ergostani piirtelin kaavat ja ommella surautin tämän kasaan hetkessä. Helppo ja mukava tehä. Muuten vastaa aikalailla ergoa mutta päätuen tein erilaisella systeemillä. Huppu on irrotettava ja tulee tarranauhalla kiinni sisäpuolen taskuun, jonne sen voi myös kokonaan piilottaa kun sitä ei tarvitse. Kankaat ja soljet mä tongin varastoistani. Nailonnauhaa piti käydä ostamassa joten hintaa repulle kertyi huimat kolme euroa :)




Neulatyyny

Amigurumi-villitys kai sen verran iski minuunkin että virkkasin tällaisen pikkuisen mustekalaneidin. Neiti saa toimittaa neulatyynyn virkaa!

Ja koska halusin väkertää niin tässä vielä neidon hellehatusta kuva:

Joo´o... tiedän! Mieskin mulle virnuili kun näki tän öttiäisen hattuineen...

perjantai 19. syyskuuta 2008

Unten mailla

Pikku-ukko pyörii nykyään sängyssä niin ettei peiton ainutkaan reuna vahingossa ole päällä. Talvea varten ompelin "perintö"velourista pojalle unipussin. Aikani mietin mitä jujua pussiin keksin, kunnes muistin tuon yksinkertaisen "lohikäärme"-teeman. Niimpä leikkelin fleecekolmiot sivusaimoihin ja henkseleihin ja pussi valmistui hetkessä. Vielä kun Taikapilveen sattui olemaan asiaa, niin kävin laittamassa muovinepparit noihin henkseleihin. Tuli ihan söpö ja hyvin on uni maittanu.


Kestoilua...

Vuosi sitten Oulun kestovaippahulinoilta ostin tuota turkoosia pulia ja nyt vasta uskaltauduin sen leikkelemään vaipoiksi. Kolme taskuvaippaa sain siitä aikaiseksi. Sisäpinnalla polyestermokka ja tarrat on aplixia. Näin ensikosketuksen puliin saaneena voin todeta että turhaan luulin pulin olevan "hankalasti hallittavaa" :) Vaipat on jo todistanut toimivuutensa joten poika kiittää!
Taustalla kuvassa häämöttää tämän vuoden kestovaippahulinoilta ostettu kirkkaan keltainen pul ja coolmax. Näistäkin olisi tarkoitus taskuvaippoja tai housuvaippoja kyhäillä.






Olempa tässä kesän aikana joitain kymmeniä liivinsuojiakin saumurilla surautellut kun kaverin siskolla ja omalla siskolla tuntui olevan tarvetta. Kaikkia en ehtinyt kuvaamaan kun menivät heti etiäpäin! Ah, noita liivinsuojia on kiva surruutella kun se on sellaista "aivotonta" ompelua :)


Pyykkipäivänä


Yhtenä kesäisenä päivänä pyykkejä laitellessa tuli mieleen että sukille tarttis kätevämmän kuivaussysteemin kuin mitä nuo ulkonarut ittessään tarjoavat. Meni sekuntti ja sitten välähti. Häistä jääneet pyykkipojat saivat uuden elämän kun liimailin ne vanhaan puuhengariin! Sukkahengari onkin ollu sen jälkeen kovassa käytössä. Kuvassa teiniaikanani kutomat vauvan tossut ja lapaset, jotka ovat viimein saaneet käyttäjän.